Asiakkaan tarpeet
Metodin käyttö on tarkoituksenmukaista silloin, kun:

• organisaation tulos on huono, vaikka useat tunnusluvut ovat hyvät;
• asiakkaat eivät osta tuotetta/palvelua alhaisellakaan hinnalla;
• johto ei pidä tarpeellisena historiatietoon perustuvien perusraporttien hyödyntämistä;
• johto käyttää paljon aikaa mittareiden näyttämien tulosten ja puutteiden kiistämiseen;
• organisaatiossa suunnitellaan perusteellista strategian muutosta tai uudelleen organisoitumista;
• organisaatio on käyttänyt vuosia samoja mittareita tai ne puuttuvat kokonaan;
• työntekijäkohtaiset mittarit puuttuvat tai ne eivät tue organisaation yleistavoitteita.

Tasapainotettu tuloskortti metodin sisältö
Tasapainotettu tuloskortti (Balance Scorecard, BSC) on organisaation käyttöön ottama tasapainotettu mittaristo, jolla mitataan tavoitteiden saavuttamista ja strategian toteutumista kaikilla johtamisen tasoilla.

BSC perustuu organisaation perustavoitteiden välisten syy-seuraus “yhteyksien löytämiseen yhteisen vision saavuttamiseksi. Klassinen BSC jakaa strategiasta johdettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet neljäksi tasapainotetuksi alueeksi:

• Rahoitus – ” omistajien ja rahoittajien odotukset meiltä;
• Asiakkaat – ” millaisia tuotteita/palveluita odottavat meiltä sisäiset- ja ulkoiset asiakkaat;
• Sisäiset liikeprosessit – ” mitä meidän on tehtävä hyvin tyydyttääksemme sidosryhmien odotuksia ja tarpeita;
• Oppiminen ja kehittyminen – ” millä alueilla meidän on kehityttävä säilyttääksemme vahvuutemme kilpailijoihin nähden.

Arvo asiakkaalle
Metodin avulla mitataan tavoitteiden saavuttamista tai niistä jälkeenjääämistä ja selvitetään muita heikommat tunnusluvut tai alueet sekä niihin vaikuttavat tekijät.

BSC:n merkittävin etu on siinä, että johto saa tietoa päätöksenteon pohjaksi sovitun aikataulun mukaisesti tai reaaliajassa. Hyödyt metodin käytöstä:

• henkilöstön tietoisuus koko organisaation tavoitteista ja suunnista kasvaa, mikä on edellytyksenä yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiselle;
• luo perustan jatkuvalle sisäisten ja ulkoisten tekijöiden analysoinnille;
• johto voi perustaa päätöksensä faktoille arvioiden sijasta;
• luo perustan organisaation jatkuvalle kehittämiselle, palautteen saamiselle ja oppimiselle.

• Elektroniikkateollisuus
• Vähittäiskauppa
• Rahoitus